Kirjoitus on julkaistu Kallio-lehdessä

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

 

Joukkoliikennelautakunta käsitteli kiirastorstaina tulevien vuosien tariffipolitiikkaa. Julkisuudessa saattoi saada sellaisen kuvan, että olisimme suoraviivaisesti esittäneet kertalippujen hinnan korotusta kolmeen euroon. Eikä muuta.

 

Näin asia ei ole. Vaatimukset "ilmaisesta" joukkoliikenteestä ovat osittain vaikuttaneet siihen, että liikennelaitoksella on kuluneen talven aikana tehty laskelmia siitä, miten lippujen hintojen subventio kannattaisi kohdistaa, jotta joukkoliikenteen käyttö kasvaisi ja samalla HKL:n lipputulot pysyisivät nykyisellään. Tehdyt arvioinnit ja selvitykset osoittavat selkeästi, että arvo- ja kausilippujen hintaa kannattaa laskea ja kuljettajalta ostettavien kertalippujen hintaa nostaa.

 

Helsinkihän tukee vuosittain joukkoliikennettä yli 100 miljoonalla eurolla. Tämän ansiosta lippujen hinnat on voitu pitää suhteellisen alhaisina. Ja näin on oltava jatkossakin. Kuten useaan otteeseen olen todennut, en kannata täysin maksutonta liikennettä, mutta kohtuullisella tasolla hinnat on pidettävä.

 

Otsikot kolmen euron kertalipuista saatiin siis revittyä siitä, että lautakunnan mielestä tulevaisuudessa on järkevää laskea kausi- ja arvolippujen hintoja ja vastaavasti korottaa kuljettajalta ostettavan lipun hintaa. Haluamme suosia joukkoliikenteen kanta-asiakkaita. Samalla tavoitteena on ohjata ihmisiä ostamaan ennakkoon liput. Kuljettajarahastuksen väheneminen kun yksinkertaisesti nopeuttaa pysäkeillä vietettävää aikaa.

 

Helsingin sisäisistä matkoista tehdään kausilipulla noin 80 %, arvolipuilla noin 10 % ja kertalipuilla noin 10 %. Lautakunnan tahto siis on, että 90 prosentissa matkoista lipun hinta laskee. Kolmen euron kertalippupelottelun sijaan kokousta uutisoivat otsikot olisivat voineet kuulostaa ihan toisilta. "Kausilipun hinta laskee", "Arvolipulla jatkossa edullisemmin" tai "HKL palkitsee kanta-asiakkaita" kävisivät esimerkiksi. Ymmärrän toki sen, että ikävistä uutisista saa mehevämmät otsikot.

 

Lippu-uudistuksen yksi edellytys on se, että lippuautomaatteja on nykyistä enemmän. Lipun etukäteen ostaminen on tehtävä mahdollisimman helpoksi. Samoin vihdoin on saatava tekstiviestilippu kelpaamaan myös busseissa. Helsingissä asia ei tunnu etenevän, vaikka se lautakunta että valtuusto ovat niin edellyttäneet. Ja se turhauttaa.

 

Tariffipohdinnan ohella saatoimme iloita siitä, että matkustajatyytyväisyys Helsingissä kasvoi jälleen viime vuonna kaikessa HKL:n tilaamassa liikenteessä. Nyt yleisarvosana oli 8,11, kun se edellisenä vuonna oli 8.10.

 

Metro on kulkuvälineistä suosituin. Erityisen myönteisenä pidän itse sitä, että bussiliikenne paransi suoritustaan merkittävästi. Tosin aikatauluissa pysymisessä ja kuljettajien neuvonnassa petrattavaa riittää.

Pääkaupunkiseudun liikenteen murheenkryyni sen sijaan on VR:n lähiliikenne, jonka heikko menestys laski kokonaisarvosanaa. VR:n lähiliikenteen arvosanat alenivat huomattavasti.  Eniten laskua oli aikataulussa pysymisessä, matkan sujuvuudessa, turvallisuudessa ja opasteiden toimivuudessa. Tähän todella tarvitaan parannuksia.