Kolumni Kallio-lehdessä kesäkuu 2008

<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

 

Julkisuuteen putkahtaa aina säännöllisesti erilaisia naamioituja esityksiä siitä, miten korkeakoulutetut saataisiin maksamaan oma koulutuksensa. Viimeisin on SDP:n Kalevi Sorsa -säätiön esitys siitä, että korkeakouluista valmistuneet maksaisivat koulutuksensa takaisin korkeamman veroprosentin kautta. Kyseessä on oikeasti hyvin naamioitu ehdotus lukukausimaksuista.

 

Säätiön ajatuksen juoksu kulkee niin, että korkeakoulutus tuottaa aina automaattisesti korkeat tulot ja muutenkin lisäetuja. Nämä edut perustelevat korkeammat verot. Ehdotettua maisteriveroa maksettaisiin koko työuran ajan. Siis useita kymmeniä vuosia.

 

Aloitteentekijöiltä tuntuu unohtuneen se, että korkeakoulutetut maksavat jo nyt keskimäärin enemmän veroja kuin kouluttamattomat. Suomessa on varsin korkea veroprogressio. Oikeudenmukaisuutta haetaan sillä, että pienistä tuloista maksetaan suhteessa vähemmän veroja kuin suurista. Tätä pidän ihan oikeana, en siis ole mikään tasaveron kannattaja. Tulonsaajia ei kuitenkaan ole koulutustaustan mukaan asettu eriarvoiseen asemaan. Ja miksi pitäisi?

 

En näe mitään tasa-arvoista siinä, että korkeakoulutettu maksaisi korkeampaa veroa samasta palkasta kuin kouluttamaton. Tämä demariajattelu ei ainakaan koulutukseen kannusta. Päin vastoin. Suomessa työnverotus on jo nyt verrattain korkea. Toteutessaan maisterivero johtaisi pahimmillaan koulutettujen joukkopakoon ulkomaille. Tätä en usko sosialidemokraattienkaan haluavan.

 

Suomessa korkea osaaminen on arvossaan ja koulutukseen kannustetaan. Yksi hyvinvointiyhteiskuntamme kulmakiviä on laadukas ja maksuton koulutus aina esiopetuksesta korkeakouluihin. Koulutusmahdollisuudet eivät siis riipu äidin tai isän kukkaronnyörien tiukkuudesta. Tämä, jos mikä, on mahdollisuuksien tasa-arvoa.

***

 

Joukkoliikennelautakunta sai ennen lomalle lähtöä katsauksen ensi vuoden talousarvion valmisteluun. Lähtökohtahan on ollut, että lippujen hintoja ei ensi vuonna koroteta, ellei kustannustasossa tapahdu jotain olennaista muutosta.

 

No. Nyt näyttää siltä, että muun muassa polttoainekustannusten nousu johtaa siihen, että maltillisia hinnankorotuksia esitetään. Tästä emme ymmärrettävästi lautakunnassa olleet kovin ilahtuneita. Tavoitteenammehan on lipunhintojen laskeminen joukkoliikenteen käytön edistämiseksi. Eikä palveluistakaan haluta tinkiä.

 

Vaadimmekin, että elokuuksi meille tehdään myös esitys siitä, miten säilyttää lippujen hinnat ennallaan. Haluamme siis nähdä vaihtoehdot korotuksille, mistä pitää säästää ja miten paljon. Itse pidän pienempänä pahana marginaalista tariffin korotusta, jos se tarkoittaa parempaa palvelua. Mutta haluan tehdä päätöksen aitojen vaihtoehtojen pohjalta.